Asunnottomien asuntolaprojektit hanskaan -konseptityötä ja yhteistyötä tarvitaan

Töölöläisenä kunnallisvaaliehdokkaana minua on kontaktoitu koko vaalitaiston ajan eniten tulevista asunnottomien asuntoloista Töölöstä. Syyskuun alussa tein Ruusulankadun osalta selvityksen ja toimenpide-ehdotuksen, joka löytyy aiemmista blogiteksteistäni. Haluan nostaa asian taas esille, sillä edelleen on paljon tosiasioita, joista ei vain puhuta tai myönnetä. Olemassa oleviin päätöksiin viitaten Esim. Ruusulankadun asuntolahanke ei tule peruuntumaan, joten uuden valtuuston kokoonpanolta kannattaa odottaa toteenpanoon satsaamista; ei turhia lupauksia hankkeen siirtämisestä muualle. On aika keskustella aiheesta avoimesti, peesailematta ja otettava vastuu mahdollisena uutena valtuutettuna siitä, että koko hommaan edistetään rakentavasti, olemassa olevat päätökset huomioiden.

Asuntola-aihe on ajankohtainen tänään ja tulee olemaan niin Töölössä kuin monessa muussa kaupunginosassa seuraavien vuosien ajan. Siksi on erittäin tärkeää, että niin uusi valtuusto, kaupunginhallitus kuin asuntolatoiminnasta vastaava virkamiehistö alkavat hoitamaan asiaa Helsingin laajuisesti niin kuin se olisi alun perin pitänyt. Kyseessä on suurprojektin hallinta, johon liittyy ainakin seuraava asiat:

-          Koko Helsinkiä koskeva asunnottomien asuntoloiden rakennekartoitus eli millaista asunnottomuutta ollaan milläkin tulossa olevalla yksiköllä poistamassa. Asunnottomia on hyvin erilaisia ryhmiä, joista nyt esillä on ollut vain päihdeongelmaiset ja mielenterveysongelmista kärsivät.

-          asuntolakonseptien rakentaminen paikkakohtaisesti (keitä asutetaan, päihteettömyys/alkoholin sallittu käyttö, annettu tuki asuntolassa, asuntolan muu oheistoiminta, kaupungin vai palvelutarjoajan yksikkö jne)

-          eri konseptien tarvitsevat tukitoimet kaupungin muiden palveluiden osalta (sosiaalihuolto, sairaala, terapiapalvelut jne)

-          asuntoloiden yhteistyön rakentaminen kaupunginosien muiden yhteisöjen kanssa komiteatyöllä (alueen päivähoitoyksiköt, koulu, asukasyhdistykset, muut kolmanen sektorin yhteistyötoimijat, joiden tietotaitoa, huolta ja ehdotuksia kuullaan myös asukaspohjaa valittaessa)

-          toiminnan aiheuttamien lieveilmiöiden etukäteisminimointi (kaupungin asettamat pelisäännöt itselleen ja palvelun tuottajille, valvontaprosessit, vastuuhenkilöt)

-          alueen muiden toimijoiden ja asukkaiden viestintäkanavan rakentaminen (kenelle, miten, millä aikavälillä tarkastellaan toiminnan vaikutuksia, miten tiedotetaan toiminnasta ennen sen käynnistämistä ja käynnistämisen jälkeen)

Kun kerran on tämän projektihallinnan toimintamalli tehty, pätee se kaikkiin vuosien mittaan toteutettaviin asuntoloihin ja mahdollisesti muuhunkin kaupunginosien asukkaiden vahvasti reagoimiin hankkeisiin.

Jokaisen asuntolan kohdalla tulisi luoda lähialueen ”komitea”, joka edustaa alueen kouluja, päiväkoteja ja asukkaita. Näiden tahojen edustuksen voi kaupunki päättää. Kyse on 5-8 hengen ryhmästä, joka jo projektisuunnittelutyössä on mukana yksittäisen kohteen toiminnan käynnistämisessä.  Komiteatyötä jopa odotetaan esim. Sininauhasäätiön taholta. Nyt on aika vaikuttaa eikä vain vastustaa.

Tämän lisäksi asuntoloiden lisäämisen tahtotilojen ollessa vahvoja, tulee huomioida asuntola-asukaslukumäärät per kaupunginosa. On selvää, että tasapuolisuus on valttia ja oikeudenmukaista. Tämän hetkiset n. 1400 asunnottoman kaduilta poistavat yksiköt ovat osittain kaupungin ja osittain erilaisten yhdistysten ja säätiöiden johtamia. Yhdistykset ja säätiöt hankkivat saatavilla olevia Y-kaava-alueen tontteja/rakennuksia tai käyttävät omistamiaan kohteita, jotta voivat heiltä tilattua palvelua tarjota.  Näitä tontteja ja kohteita ei ole tarjolla mielin määrin, eli sopivan kohteen löytyessä ei palvelutarjoajalle ole sijainti tärkeä, vaan ylipäänsä sopiva rakennus. Täten kaupunki on itse asuntolasijoittuminen tasaava tekijä. Kaupungilla on kiinteistöjä Y-kaavalla ympäri kaupunkia. Nyt ensimmäisen suuren asunnottomuuden poistorykäisyn kohdalla kukaan ei ole koordinoinut lukumääräistä sijoittumista, varsinkaan asunnottomien päihdeongelmaisten osalta. Tämä myönnetään kaupungin taholta. Siksi esim. Töölössä on tulossa todellinen suma asunnottomien asuntoloita (3 isoa yksikköä), täysin auki olevin konseptein, 2km säteelle. Tässä vaiheessa itse ehdotankin, että apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen lanseeraama asuntolakonseptikilpailu Kivelä/Hesperia –tontilla etsiikin ratkaisua  vaikeasti dementoituneiden vanhusten ja kehitysvammaisten asemaa parantaen tasaten näin päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien asunnottomien määrää pienellä alueella. Hieteniemen kasarmialuetta on jo väläytelty vanhustenpalveluiden käyttöön, mikä tukisi tätä alueellista kehitystä ja Kivelän sairaalan tarjoamaa synergiaetua.

OTE ASUNNOTTOMUUSRAPORTISTA:

Viisaiden ryhmä ehdotti, että järjestetään valtakunnallinen konsepti- ja ideakilpailu, jossa haetaan uu-

sia ratkaisuja pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettujen asumisyksiköiden ja niiden palvelujen järjestä-

misestä. Ratkaisuissa tulisi olla huomioitu sekä toiminnallisuus että palvelut. Tarvetta on uudentyyppi-

sille asumisyksiköille, fyysisille tilaratkaisuille sekä uusille ympäristöratkaisuille.

Ehdotuksen taustalla ovat erityisryhmien asumiseen liittyvät määrälliset ja laadulliset tarpeet. Viime

aikoina valmistuneiden useiden selvityksen perusteella voidaan arvioida, että eniten yhteiskunnan tu-

kea asumiseensa ja palvelujen järjestämiseen tarvitsevat väestöryhmät ovat nyt ja lähitulevaisuudessa

huonokuntoiset vanhukset (erityisesti dementiaa sairastavat), kehitysvammaiset, mielenterveyskuntou-

tujat sekä pitkäaikaisasunnottomat.

raportti kokonaisuudessaan: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=79084.